Jakopään huolto

Auton jakopäänhuolto (periaate). Tehty irtomoottoriin.

Auton jakopäällä tarkoitetaan joko hihna tai ketjuvälitystä kampiakselin ja nokka-akselin välillä. Kampiakselin päässä on hammaspyörä joka pyörittää vesipumppua ja nokka-akselia/akseleita hihnan taikka ketjun välityksellä. Nokka-akselien pyörähtäessä ympäri kerran, kampiakseli pyörähtää kaksi kertaa.

 Kampiakselin ja nokka-akselin tulee olla oikeassa suhteessa / asennossa toisiinsa jotta venttilien aukeamis ja sytytys ajoitus on oikea, sillä venttiilien avautuminen käynnin aikana määrytyy nokka-akselin asennon perusteella. Jakopääremontilla tarkoitetaan jakohihnan vaihtoa. Jakohihnan vaihdon yhteydessä vaihdetaan  jakohihnan kiristin ja yleensä myös vesipumppu.

Esimerkki moottori

Aluksi moottorista poistettiin suojat jotka peittävät jakohihnan.

nokka-akseleiden hammaspyörät - Jakohihna

Seuraavaksi moottorin ajoitusmerkit tulee katsoa kohdalleen Ja lukita moottori esim. siihen tarkoitetun lukitustappien avulla jos sellaiseen on mahdollisuus. Jakohihnan irroituksen jälkeen kampiakselia eikä nokka-akseleita tule pyörittää. Kampiakselin apulaitehihnan hihnapyörä voidaan tässä vaiheessa irroittaa pois edestä jos merkintä on tehty jakohihnan hammaspyörälle.

Nokka-akseleiden ajoitus merkinnät

Kampiakselin ajoitusmerkintä

apulaitehihnan hihnapyörä irroitettu

Seuraavaksi voidaan irroittaa jakohihnan kiristinrulla jotta hihna saataisiin löysäksi ja irroitettua.

kiristinrullan irroitus

Tämän jälkeen voidaan jakohihna irroittaa hammaspyöriltä.

Jakohihna irrallaan.

Jakopää ilman hihnaa.

 
 Sitten vuorossa on vesipumpun irroitus, kuvia vaiheesta ei löytynyt mutta irroitus on simppeli homma. Vesipumppu on yleensä kiinni muutamalla pienellä pultilla. Kun vesipumppu on irti, valuu jäähdytysneste pois jäähdytysjärjestelmästä joka tarkoittaa sitä että järjestelmä tulee täyttää ja ilmata remontin päätteeksi. Tässä tapauksessa Jäähdytinnestettä ei ollut.

Uutta vesipumppua paikalle asennettaessa tulee vesipumpun tiivistepinnat putsata huolellisesti liasta ja vanhasta tiivistejäämistä. Seuraavaksi paikalle asennetaan uusi tiiviste jonka jälkeen uusi vesipumppu voidaan asettaa paikoilleen.

Tämän jälkeen voidaan asettaa paikalle uusi kiristinrulla, ja sen jälkeen uusi jakohihna, mutta ennen jakohihnan asennusta tulee tarkistaa ovatko ajoitusmerkit pysyneet paikoillaan. Merkkien ollessa ok, voidaan laittaa paikalle jakohihna ja säätää kirisinrulla oikeaan asentoon, ellei se ole automaattinen. Nyt voidaan kasata jakopään suojukset takaisin paikalleen. Moottorin ollessa autossa paikalla tulee muistaa lisätä myös jäähdytinneste ja ilmata järjestelmä.

Kytkimen korjaus

Kytkin remontti (Toyota avensis)

Työ aloitettiin purkamalla vaihteiston edestä kaikki tarvittava, jotta vaihdelaatikko saataisiin irroitettua moottorista. Aluksi irroitimme mm. renkaat edestä, vetoakselit pyörännavoista, moottorinsuojan, akun, ilmansuodattimen kotelon.

irroitettu vetoakseli (oik.)

irroitettu vetoakseli (vas.)

Tämän vaiheen jälkeen valutimme vaihdelaatikon öljyt pois. Jonka jälkeen voitiin siirtyä apurungon irroitukseen, jotta vaihteisto mahtuisi tulemaan pois ja pääsisimme paremmin siihen käsiksi.

Vaihteistoöljyt tuli valuuttaa pois.

Myös apurungon irroitus oli tarpeellista.

Apurungon irroituksen jälkeen oli mahdollista päästä irroittamaan vaijerit vaihteensiirtimistä ja se antoi myös tilaa vaihteiston irroitukselle. Vaihteistoa irroittaessa tulee vaihteisto tukea vaihteiston nostimella, jotta kaikki pultit voidaan irroittaa turvallisesti. Tässä yhteydessä irroitimme myös (vas.) vetoakselin.

nostimella tuettu vaihteisto

Seuraavaksi voidaan siirtyä itse vaihteiston irroitukseen. Irroituksen ohella tulee varmistaa että kaikki vaihteistoon kiinnitetyt johdot, putket yms. on varmasti irroitettu. Ennen vaihteiston irroitusta tulee kuitenkin irroittaa moottorin kannake vaihteiston uloimmasta päästä joka kannattelee myös itse vaihteistoa. Moottorikannakkeen irroitus on tärkeää myös vaihteiston pois saamisen kannalta, eli myös moottori tulisi tukea esim. toisella vaihteistonnostimella moottorin öljypohjasta. Seuraavaksi irroitimme starttimoottorin joka sijaitsi moottorin etuosassa vaihteiston kyljessä.

Näiden toimenpiteiden jälkeen oli mahdollista irroittaa kaikki vaiheistoa kannattelevat pultit, jotta vaihteisto voitaisiin irroittaa ja päästäisiin käsiksi kytkimeen.

Vaihteiston irroitusta

moottorinkannake

vaihteisto irroitettuna. (kytkinasetelma)

Kun vaihteisto oli irroitettu, oli vuorossa kytkimen paineasetelman ja painelaakerin vaihto. Myös kaksoismassavauhtipyörän kunto tarkastettiin kokeilemalla onko vauhtipyörä välystynyt.

vanha ja uusi kytkinlevy + painelevy

Vanhan paineasetelman irroituksen jälkeen hioimme/kiillotimme kytkinlevyn vastinpinnan vauhtipyörästä ja asensimme paikalle uuden paineasetelman. Paineasetelma tulisi asentaa paikalle keskitystyökalun avulla jotta vaihteiston paikalleasennus olisi mahdollista. Paineasetelma voidaan asettaa paikalle myös silmämääräisesti mutta se ei takaa onnistunutta keskitystä eli vaihteiston paikallelaitto ei välttämättä ole mahdollista.

 Painelaakeri vaihdetaan yleensä kytkimen vaihdon yhteydessä jotta se ei alkaisi oireilemaan jälkeenpäin, sillä vaihteiston irroitus ei ole jokapäiväistä hommaa. Painelaakeri sijaitsee vaihdelaatikon sisäänmeno akselilla ja se on yleensä kiinnitetty yksinkertaisella jousimekanismilla kytkinvipuun joka painaa paineasetelmaa. Vaihdelaatikon akselin booritus on myös hyvä puhdistaa ja rasvata, joka helpottaa vaihteiston paikalleasennusta.

uusi paineasetelma

Paineasetelman asennuksen jälkeen voitiin asentaa vaihteisto paikalle ja alkaa kasaamaan autoa ajokuntoon.

Vaihteiston paikallelaitto

Kun vaihteisto oli saatu asettumaan paikoilleen ja kiinnitettyä voitiin autoa alkaa kasaamaan päinvastaisessa järjestyksessä. Vetoakseleiden paikallelaiton jälkeen voitiin vaihdelaatikkoon laittaa uudet öljyt. Tässä tapauksessa oikea ölkjynmäärä oli lisätä öljyä niin paljon että öljy tulee ns. yli vaihteiston täyttöpropusta. seuraavana vuorossa oli kytkimen ilmaus, joka voidaan suorittaa jarrujenilmauslaitteellatai perinteisesti polkemalla kytkinä ja vapauttamalla ilmat kytkimen nestejärjestelmästä muutaman polkasun välein. Ensimmäinen vaihtoehto on selvästi kätevämpi.

Seuraavaksi voitiin auto kasata kokonaan. Lopuksi on hyvä tarkistaa että kaikki osat, letkut, putket ja sähköosat ovat paikoillaan. Tämän jälkeen vuorossa on koeajo.

Remontti oli onnistunut ja kytkin oli kuin uusi!

Nelivetojärjestelmät

Nelivetojärjestelmiä

-Viskokytkin
-Haldex-kytkin
-Torsen tasauspyörästö
-Jatkuva neliveto

Viskokytkin

Viskokytkimen tehtävä on jakaa voimaa etu ja taka-akselien välillä. Viskokytkimen toiminta perustuu etu- ja taka-akselien välisen pyörimisnopeuden eroon ja öljyn sitkistymiseen. Normaaliajossa viskokytkin ei osallistu lainkaan toimintaan ja tulee mukaan vasta akseleiden nopeuseron kasvaessa. Kytkimen sisällä on levypakka joista joka toinen on kiinni ulkokuoressa ja joka toinen sisääntuloakselissa. Kytkimen ulkokuori on kiinnitetty ulosmenoakseliin. Levyjen välissä on oikeanlaista silikoniöljyä. Sisä ja ulostulo akselien pyörintänopeus eron kasvaessa levyjen välissä oleva silikoniöljy lämpenee ja jäykistyy joka kytkee sisäänmeno ja ulostuloakselin toisiinsa levyjen välityksellä. Öljyn jäykistyessä myös paine kasvaa kotelossa joka aiheuttaa levyjen puristumisen toisiinsa. Pyörintänopeuden tasaantuessa yhtäsuureksi öljy muuttuu taas juoksevaksi joka irroittaa levyt toisistaan. Viskokytkimiä käyttää esim. volvo, peugeot, alfa romeo, landrover ja opel.

viskokytkin

Haldex-kytkin

Elektronisesti ohjattu nelivetojärjestelmä. Haldex kytkin on elektronisesti ohjattu lamellikytkin joka perustuu hydraulipaine-eroon. Se toimiii samoiten kuin normaali lamellikytkin mutta erona on sähköinen ohjaus. Kytkimeen toimitetaan ns. esipaine pienellä sähköpumpulla mutta kytkeytymiseen tarvittava käyttöpaine saadaan mekaanisenjärjestelmän tavoin hydraulipumppujen pyörimisnopeuserolla. järjestelmää säädetään sähköisesti joka toimii venttiilien avulla. Haldexin ero esim viskokytkimeen on selkeästi nopeampi toiminta. Haldexin voimanjako on etupyörille 90% ja takapyörille 10%. Haldex kytkimiä käytetään mm. volvon AWD malleissa ja volkswageneissa.

HALDEX-kytkin

Torsen tasauspyörästö

Torsen tasauspyörästön tehtävänä on huolehtia pyörien nopeuseron tasauksesta ja moottorin voiman välityksestä. Erona normaaliin tasauspyörästöön torsenilla on mahdollista moottorin tuottama vääntö akseleille siinä suhteessa jossa ne pystyvät sitä hyödyntämään. Yksinkertaisesti sanottuna torsen käyttää hyödyksi voiman sutivan pyörän voiman muille akseleille jota pidon menettänyt pyörä ei pysty käyttämään. Torsen tasauspyörästö toimii täysin mekaanisesti eli sitä ei ohjata elektronisesti eikä öljyillä vaan sen toiminta perustuu kierukka -ja hammaspyörien toimintaan. Voimanjako akselien välillä voi olla suurimmillaan 25/75.

 

 

Torsen

 
Jatkuva neliveto

Jatkuva neliveto eli kaikki neljä pyörää vetävät samanaikaisesti. Jatkuvaa neliveto käytetään yleens pitkittäismoottorin omaavissa autoissa kuten BMW, vanhat toyotan lava-autot ja maasturit. Jatkuva neliveto perustuu yleensä normaaliin takavetoiseen järjestelmään johon on lisätty jakolaatikko josta voima saadaan myös etupyörille. Voima välitetään yleensä etupyörille jakolaatikolla ketjun kautta.

etupyörille menevä kardaaniakseli

jakolaatikko jossa voima välitetään ketjun avulla

Perä ja vetoakselit

voimanvälitystä

Miten nelivetoinen auto eroaa kaksivetoisesta voimansiirron osalta?
  
Nelivetoisessa autossa on 4 vetävää pyörää joita voidaan käyttää hyödyksi eri tavoilla nelivetotyypistä riippuen. Kaksivetoisessa autossa on vain kaksi vetävää pyörää. Etu tai takaveto.

Miten nelivetojärjestelmä vaikuttaa auton jarrutuskäyttäytymiseen?




Esimerkiksi vanhoissa nelivetojärjestelmissä joissa veto on jatkuva joka pyörällä, jarrutus on nykyisiin järjestelmiin verrattuna erilaista. Vanhoissa järjestelmissä jarrutettaessa jokaisen pyörän jarrutusteho vaikuttaa muihin pyöriin sille veto on kiinteä ja sama joka pyörälle, eli jos yksi pyörä jarruttaa ja muut ei niin pyrkii muutkin renkaat jarruttamaan akseliston välityksellä. Uudemmissa järjestelmissä jarrutuskäyttäytyminen ei juurikaan eroa perinteisestä kaksivetoisesta autosta.

Miksi nelivetoautossa on keskitasauspyörästö?

Keskitasauspyörästöä käytetään nelivetoautoissa ja se on sijoitettu etu ja taka-akseliston väliin. Keskitasauspyörästön avulla voimanjaon ei tarvitse olla kiinteä etu ja taka-akseliston välillä. Usein keskitasauspyörästön voi myös lukita jolloin voimanjako akselistojen välillä ei muutu. vaan etu ja taka-akseleille menee yhtä suuri voima, lukitus vaikuttaa ajokäyttäytymiseen esim kankeammalla käänymisellä, mutta lukituksesta on hyötyä mm. vaikeissa olosuhteissa.

Miten nelivetoisen auton huolto eroaa kaksivetoisesta?

 Nelivetoisissa autoissa on jakolaatikko ja tasauspyörästöjä joihin tulee tietyin väliajoin vaihtaa öljyt, myös vetoakseleita on kaksi enemmän jotka voivat hajota. Nelivetoisissa on myös kardaani akseli joka voi vaatia joskus mm. tukilaakerin vaihdon.

Sylinterikannen korjaus

Sylinterikannen tasohionta ja läppäys.

Sylinterikannen tasohionnalla tarkoitetaan sylinterikannen tiivistepinnan oikaisemista eli pinta hiotaan tasaiseksi vuotojen ehkäisemiseksi. Läppäyksellä tarkoitetaan venttiilien vastinpinnan hiomista venttiileiden istukkaa vasten.

Aluksi tulee irroittaa venttiilit sylinterikannesta läppäystä varten. Irroituksen ohella tulee muistaa venttiilien osien järjestys esimerkiksi numeroimalla ne, jotta eritavalla kuluneet venttiilit ja niiden osat saataisiin samoille paikoille moottoririkkojen välttämiseksi.

Venttiilien irroitusta

venttiilit paikalla

venttiilien irroitusta

hiomaton sylinterikansi

Tämän vaiheen jälkeen voidaan venttiilien vastinpinnat läpätä. Läppäykseen tarvit siihen tarkoitetun hiomatahnan ja imukupin joka sopii venttiilin päähän. Ensin hiomatahnaa levitetään venttiilin vastinpinnalle jonka jälkeen se asetetaan oikealle paikalle, jolloin venttiiliä pyöritetään istukassa imukupin avulla.

hiomatahna

läppäystä

tahna tulee levittää vastinpinnalle

 Läppäyksen jälkeen voidaan sylinterikannelle suorittaa tasohionta. Sylinterikansi tulee kiinnittää hiontakoneen pöytään tukevasti ja varmasti, jotta sylinterikansi ei pääse liikkumaan hionnan aikana. Kiinnityksen jälkeen tulee tarkastaa vatupassilla aka "vesivaa'alla" onko kansi suorassa pöytään nähden.

kiinnityksen jälkeen voidaan siirtyä tasohiontaan

hiontasyvyyden säätö

Hiontasyvyys tulee säätää niin että terä osuu juuri ja juuri kanteen ensimmäisellä hiontakerralla. Tästä voidaan edetä 1-3 säädön pykälää kerralla. Hionta tulee suorittaa niin monta kertaa, jotta terä on hionut joka kohdasta ja tarpeettomat naarmut (jos sellaisia on vaiheen aikana syntynyt) saataisiin poistettua.

kuvassa terän ja pöydän liikennopeuden säätö

Hionnan jälkeen kansi tulee puhdistaa esim paineilman avulla ylimääräisistä hionnan aikana syntyneistä alumiinipölystä ja lastuista. Tämän jälkeen sylinterikansi tulee laittaa pesuun, myös pesun jälkeen on hyvä puhdistaa kansi toistamiseen paineilman avulla jotta kaikki ylimääräinen lastu ja pöly saataisiin varmasti pois.

Pesuri jota toimenpiteessä käytettiin.

Hionnan, pesun ja puhdistuksen jälkeen venttiilit voidaan aasettaa paikoileen ja työ on valmis.

Sylinterikansi hionnan jälkeen.

Sylinterikansi hiottuna ja pestynä.

Automaattivaihteisto

Automaattivaihteistolla tarkoitetaan vaihteistoa joka vaihtaa vaihteet itse ilman kuljettajan apua, kun taas perinteisessä manuaalivaihteistossa täytyy kuljettajan itse vaihtaa vaihteet. Automaattivaihteisto valitsee itse oikean välityssuhteen kulloinkin vallitsevaan ajotilanteeseen. Sopiva välityssuhde aikaansaadaan tyypillisesti yhtä tai useampaa planeettapyörästöä käyttämällä. Planeettapyörästöjen osia lukitaan kitkapantojen- ja levyjen avulla toisiinsa. Automaattivaihteistoja on myös erilaisia mm. DSG = kaksoiskytkin, CVT = variaattori.

DSG eli kaksoiskytkinvaihteiston toiminta. Nimensä mukaisesti kaksoiskytkin vaihteisto sisältää kaksi kytkintä, toinen parittomille ja toinen parillisille vaihteille. Kaksoiskytkinvaihteiston yksi miellyttävä etu on että seuraava vaihde on valmiiksi kytkettynä ja valmiina vaihtumaan, joka tarkoittaa sitä että veto ei lopu vaihteenvaihdon yhteydessä vaan on lähes katkoton. Kaksoiskytkinvaihteisto ei tarvitse perinteisestä vaihteistosta tuttua momenttimuunninta joka tarkoittaa pienempää voimahäviötä liikkeelle lähdössä ja nopeampaa vaihtoa, tällöin taloudellisuus ja suorituskyky paranee.

DSG - vaihteisto

 CVT eli variaattorivaihteisto. CVT-vaihteistossa veto välitetään kiilahihnavariaattorin avulla, joka tarkoittaa että vaihteisto on portaaton. Portaattomalla vaihteistolla tarkoitetaan sitä, että vaihteistossa on loputon määrä välityksiä pienimmän ja suurimman välityksen välillä. Variaattorivaihteistossa kiilahihna on kahden kartion välissä joiden etäisyyttä voidaan säätää. CVT-vaihteisto on yleensä normaalia vaihteistoa taloudellisempi yksinkertaisemman tekniikan seurauksena.

CVT-vaihteisto (havainnollistamis muokattu)

CVT - vaihteiston välitys

 Automaattivaihteiston huolto. Automaattivaihteiston huolto eroaa normaalista esimerkiksi öljynvaihdon yhteydessä. Useissa automaattivaihteistoijen öljynvaihdossa "huuhdellaan" laatikko uudella öljyllä niin kauan että läpi tuleva öljy on puhdasta, näin saadaan lika ja kulunut vanha öljy laatikosta pois. Manuaalivaihteistossa taas pelkkä öljynvaihto riittää. Joissakin vaihteistossa öljylle on suodatin joka tulee vaihtaa huollon yhteydessä kuten DSG - vaihteistossa.

Automaattivaihteiston vaihdekepin valintakirjaimet. 

P = PARK (parkki)
N = Neutral (vapaa)
D = Drive (ajovaihde eteen)
S = Sport (sport ajotila jolloin kiihdyttäessä moottorin kierrosluku kasvaa korkeammaksi ennen sueraavan vaihteen kytkeytymistä)
R = Reverse (peruutus)

Vaihdekeppi (automaatti)

Momenttimuuntimen toiminta.

Momenttimuunnin on automaattivaihteiston osa, joka sijaitsee kytkimen paikalla moottorin ja vaihteiston välissä. Momenttimuunnin on osa joka säätää portaattomasti momenttia. Momenttimuuntimen toiminta perustuu öljyyn eikä mekaanisiin osiin.
Momentinmuunnin välittää sitä enemmän vääntöä, mitä korkeammat kierrokset moottorissa on. Kuljettajan alkaessa kiihdyttää, momentinmuunnin jopa 2–3-kertaistaa väännön ja näin tehostaa auton kiihtymistä. Suurissa nopeuksissa vaihteisto pyörii lähes samaa nopeutta kuin kampiakseli. Koska nopeus ei ole täysin sama, osa energiasta menee hukkaan. Siksi momentinmuuntimessa on usein lukkokytkin, joka kytkeytyy kaikissa nopeuksissa taikka vain suurissa nopeuksissa.

Momenttimuunnin

Kaksoismassakytkin

Kaksoismassakytkimen toiminta.

Kaksoismassavauhtipyörä sijaitsee moottorin ja vaihdelaation välillä. Kytkinakselissa kiinni oleva kytkinlevy kytkeytyy toiselta puolelta moottorin kampiakselissa olevaan kaksoimassavauhtipyörään ja toiselta puolelta kytkimen paineasetelmaan. Kytkin yhdistää moottorin ja vaihdelaatikkon toisiinsa välittämällä kampiakselin pyörivän liikkeen vahdelaatikon kautta vetäville pyörille. Kytkimen tarkoitus on katkaista voimansiirto joka tapahtuu kytkinpoljinta painamalla. Kytkintä painamalla kampiakselin ja vaihdelaatikon välinen kytkentä irtoaa.

Kaksoismassakytkimen ja jäykän kytkimen ero.

Erona jäykkään kytkimeen kaksoismassavauhtipyörän tarkoitus on vähentää uusissa tehokkaissa diesel ja bensamoottoreissa käynnin aiheuttamaa värinää, vaihteiston rasitusta ja pienentää melua, joka kantautuu voimansiirrtosta ohjaamoon. Kaksoismassavauhtipyörä sallii myös auton talodellisemman käyttämisen matalilla kierroksilla.

Kaksoismassavauhtipyörän vaihto ''jäykkään'' vauhtipyörään

Vaihtamalla jäykän vauhtipyörän kaksoismassavauhtipyörän tilalle menetetään edellä mainittuja ominaisuuksia. Jäykkä kytkin kaksoismassakytkimen tilalla lisää huomattavasti vaihteiston rasitusta ja melua joka kantautuu voimansiirrosta ohjaamoon, myös ajo-ominaisuudet heikentyy huomattavasti esim kaupunkiajelussa. Jäykkä kytkin kasvattaa myös riskiä stefojen rikkoutumiseen joka saattaa johtaa kytkimen toimimattomuuteen stefojen vuodettua öljyä kytkinkoteloon. Myös vaihteisto ja laakerointi jotka eivät ole suunniteltu kestämään jäykän vauhtipyörän aiheuttamaa värinää kuluvat helpommin. Kulunut laakerointi aiheuttaa rasitusta vaihdelaatikon hammaspyörille joka johtaa rikkoutumiseen. Ei ole suositeltua vaihtaa kaksoismassavauhtipyörää jäykkään vauhtipyörään.

Kaksoismassavauhtipyörän kulumisen oireet.

Kaksoismassavauhtipyörä on kuluva osa. Kuluneen vauhtipyörän oire voi olla esimerkiksi suurella kuormalla tai vaihteella ajettassa täristäminen, taikka räminä ja kolistaminen tyhjäkäynnillä.

kaksoismassavauhtipyörä + paineasetelma

Kaksoismassakytkin koostuu kaksoismassavauhtipyörästä, kytkinlevystä ja paineasetelmasta. Paineasetelma on purettavissa sillä vauhtipyörän ja paineasetelman välissä on kytkinlevy.

Paineasetelma purettuna (vas. oikealle vauhtipyörä, kytkinlevy, paineasetelma)

 Kaksoismassavauhtipyörä koostuu sisemmästä ja ulommasta osasta sillä sen sisällä on jousia jotka vastaanottavat moottorin aiheuttamia värinöitä. Kaksoismassavauhtipyörän kunnon voi arvioida painelemalla ja liikuttamalla esim sisempää osaa ja koittamalla vauhtipyörän välyksiä.

Kaksoismassakytkimen / Jäykän kytkimen asennus paikoilleen.

Kaksoismassakytkimen kuten Jäykän kytkimen kytkinlevy tulee keskittää paineasetelmaa paikalle kiinnittäessä. Keskitys tapahtuu seuraavanlaisesti:

- Aseta kytkinlevy vauhtipyörään.
- Aseta paineasetelma oikealle kohdalle kytkinlevyn päälle vauhtipyörään. (ohjurit)
- Kiristä pultteja mutta ei liikaa jotta kytkinlevyn on mahdollista vielä liikkua.
- Aseta keskitystyökalu oikeaoppisesti paikoilleen.
- Keskitä kytkinlevy.
- Kiristä pultteja vähän kerrallaan jotta kytkinlevy pysyisi paikoillaan.
- Tarkista silmämääräisesti että kytkinlevy on keskellä
- Kiristä pultit oikeaan kireyteen.

Keskitystyökalun toiminta.

Keskitystyökalu laitetaan paikoilleen paineasetelman puolelta ja laajenevan pään on takoitus mennä vauhtpyörän keskellä olevaan reikään. Kun keskitystyökalu on paikoillaan voidaan sitä alkaa kiristämää jotta reiässä oleva pää laajenisi ja saisi asetelman pysymään paikoillaan.

Keskittämisen tarkoitus.

Keskittäminen auttaa vaihdelaatikon paikalle asennuksessa jotta akselit saataisiin paikoilleen ilman suurempia mutkia. Keskittäminen voidaan tehdä myös silmämääräisesti.

Keskitystyökalu

Keskitystyökalu paikoillaan

Vetoakselin nivelen / suojakumin vaihto

Vetoakselin nivelen taikka suojakumin vaihtaminen. (kyseisessä tehtävässä vetoakseli irrallaan, uloimman nivelen purkaminen kasaaminen.

Halutessasi vaihtaa vetoakselin uloimman nivelen taikka suojakumin sinun tulee irroittaa vetonivel ensiksi pyörännavasta. Toimenpide on yksinkertainen mutta, jokseenkin hankala ja tietenkin erilainen autosta riippuen. Tässä tapauksessa vetoakseli on irrallaan.

Irrallinen vetoakseli

Aluksi tulee irroittaa vetoakselin suojakumin kiristyspannat (tässä tapauksessa uloimman nivelen).
suojakumin irroituksen jälkeen voidaan todeta onko nivel kiinnitetty ulkoisella sokalla vaiko sokalla joka sijaitsee akselin ja nivelen booreissa sisäpuolella. Tämän vetoakselin nivelet ovat kiinni ulkoisella sokalla.  Tämänkaltainen nivel on mielestäni helpompi irroittaa, sillä sokkaa tulee levittää aukipäin samalla vetäen  niveltä ulospäin, jos nivel ei irtoa voi sakkaa levittäessä yrittää naputtaa niveltä vasaralla ulospäin varoen vahingoittamasta niveltä ellei tilalle tule uutta.

 Toisessa tapauksessa jos sokka on nivelen keskivaiheilla sisäpuolella akselin ympärillä voi niveltä yrittää irroittaa siihen tarkoitetulla ulosvetäjällä taikka hieman jykevämmällä vasaralla. (jälkimmäinen todettu toimivaksi.)

Kuvassa näkyvillä ulkoinen sokka.

Saatuasi irroitettua nivelen niin voit seuraavaksi puhdistaa nivelen puhtaaksi vanhasta rasvasta ja laittaa akselille uuden suojakumin riippuen minkä haluat uusia. Niveltä uusiessa on järkevää vaihtaa suojakumi samalla jotta uutta niveltä ei tarvisi heti alkaa irroittamaan rikkoutuneen suojakumin takia. Jos haluat purkaa nivelen atomeiksi ja puhdistaa sen jälkeen niin nivelen sisäskoolin irroitus tapahtuu irroittamalla yksi kuula nivelestä kerrallaan kääntämällä nivel eri ääriasentoihin, jotta kuulat mahtuvat tulemaan ulos.

vetonivel irroitettettuna

vetonivel purettuna

 Puhdistettuasi nivelen voit kasata sen. Kasaamisen yhteydessä nivelen voirasvata jotta rasva pääsee jokapaikkaan, mutta rasvaus onnistuu yhtähyvin myös nivelen paikalle asettamisen jälkeen, kunhan on huolellinen että rasva tunketuu joka paikkaan. Niveltä on hyvä ''muljutella'' asentamisen jälkeen jotta rasva leviää niveleen. Vetonivel tulee rasvata siihen tarkoitetulla rasvalla.

Nivel rasvattuna

Tämän jälkeen voidaan suojakumi ja veto nivel asettaa paikoilleen. Paikalle laittaessa tulee muistaa asettaa myös sokka paikalleen.

Seuraavksi suojakumi voidaan kiinnittää paikalle esim reikäpantojen avulla, joita tulee yleensä uuden suojakumin mukana.

Vetonivel paikalle asennettuna

(toinen panta suojakumin ympäriltä puuttuu)

 Nyt vetoakseli on valmis asennettavaksi paikoilleen.